Torstaiaamuna kello herätti jo edellisaamua aikaisemmin ja aamiaisen jälkeen auton keula suunnattiin kohti Cape Bretonia ja Cabot Trailia. Edessä olisi pitkä päivä, joten pientä evästäkin oli varattu automatkalle. Alkumatka oli TransCanadian highwaytä, jota pitkin matka taittui hyvää vauhtia. Cape Bretonilla ja Cabot Traililla vauhti hidastui. Reittiä ei syyttä pidetä yhtenä Kanadan hienoimmista, näköalat olivat huikeat ja pysähdyimme useamman kerran ihailemaan merinäköalaa ja reitin näkymiä.
Tie kiemurteli välillä ylös ja alas ja vähän väliä uusia näkymiä piirtyi eteen. Iltapäivällä pysähdyttiin myöhäiselle lounaalle korkealla rantajyrkänteellä olevaan ravintolaan, jossa saimme taas nauttia ihanista hummeriaterioista. Tällä kertaa emme valinneet keitettyä hummeria vaan muita hummeriherkkuja. Matkaa jatkettiin vielä iltaan saakka kunnes saavuimme majapaikkaamme, josta oli näkymä meren lahdelle.
Aamulla päätimme nauttia aamiaisen ulkona ja tämän merenrantaaamiaisen kruunasi lahtivalaan saapuminen ihailtavaksemme. Aamukahvia nautittaessa saimme katsella kuinka valas sukelteli lahdella. Makrillien saapuminen rannikolle tuo mukanaan myös valaat, joten paikallinen isäntämme piti näkyä varsin tavallisena. Aamiaisen jälkeen otimme suunnan kohti Prinssi Edwardin saarta ja Charlotttownia. Matkalla pysähdyimme kahville ja tietenkin ihailemaan mantereen ja saaren välistä siltaa mantereen puolelta. Päivän tutustumiskohteeksi oli jo ennakkoon valittu Anne of Green Gables eli paikka joka oli aikoinaan innoittanut LM Montgomeryn kirjoittamaan Vihervaaran Annasta kertovat kirjat. Paikka oli varsinainen turistirysä, mutta ehkä alkupeäinen henki oli kuitenkin vielä aistittavissa alueella liikuttaessa.
Loppuiltapäivästä saavuimme Chartttowniin ja hotelliin kirjautumisen jälkeen suuntasimme kaupunkiin illalliselle, jonka jälkeen kiertelimme vielä hetken kaupungilla ennen kuin lähdimme hotellille nukkumaan.
Lauantaina meillä oli vielä jonkin verran aikaa ennen kuin meidän odotettiin saapuvan s/y Vahinelle. Aamiaisen jälkeen päätimmekin vielä lähteä käymään läheisellä majakalla Point Primissä. Ajomatkaa oli hiukan oletettua enemmän, mutta käynti oli matkan arvoinen.
Majakalle päästyämme meitä odotti hylje, joka lekotteli kaikessa rauhassa majakan edustalla ja katseli meitä. Pientä pääsymaksua vastaan majakkaan sai kiivetä. Majakka on vanhin Prinssi Edwardin saaren pyöreä majakka ja se on myös saaren ainoa tiilimajakka. Muutoin ulkonäkö oli hyvin samanlainen muiden saaren ja näkemiemme pohjois-Kanadan majakoiden kanssa. Majakalta suuntasimme kohti Charlotttownin satamaa, jossa s/y Vahine oli odottamassa uutta miehistöä.
Torstaiaamuna kello herätti jo edellisaamua aikaisemmin ja aamiaisen jälkeen auton keula suunnattiin kohti Cape Bretonia ja Cabot Trailia. Edessä olisi pitkä päivä, joten pientä evästäkin oli varattu automatkalle. Alkumatka oli TransCanadian highwaytä, jota pitkin matka taittui hyvää vauhtia. Cape Bretonilla ja Cabot Traililla vauhti hidastui. Reittiä ei syyttä pidetä yhtenä Kanadan hienoimmista, näköalat olivat huikeat ja pysähdyimme useamman kerran ihailemaan merinäköalaa ja reitin näkymiä.
Tie kiemurteli välillä ylös ja alas ja vähän väliä uusia näkymiä piirtyi eteen. Iltapäivällä pysähdyttiin myöhäiselle lounaalle korkealla rantajyrkänteellä olevaan ravintolaan, jossa saimme taas nauttia ihanista hummeriaterioista. Tällä kertaa emme valinneet keitettyä hummeria vaan muita hummeriherkkuja. Matkaa jatkettiin vielä iltaan saakka kunnes saavuimme majapaikkaamme, josta oli näkymä meren lahdelle.
Aamulla päätimme nauttia aamiaisen ulkona ja tämän merenrantaaamiaisen kruunasi lahtivalaan saapuminen ihailtavaksemme. Aamukahvia nautittaessa saimme katsella kuinka valas sukelteli lahdella. Makrillien saapuminen rannikolle tuo mukanaan myös valaat, joten paikallinen isäntämme piti näkyä varsin tavallisena. Aamiaisen jälkeen otimme suunnan kohti Prinssi Edwardin saarta ja Charlotttownia. Matkalla pysähdyimme kahville ja tietenkin ihailemaan mantereen ja saaren välistä siltaa mantereen puolelta. Päivän tutustumiskohteeksi oli jo ennakkoon valittu Anne of Green Gables eli paikka joka oli aikoinaan innoittanut LM Montgomeryn kirjoittamaan Vihervaaran Annasta kertovat kirjat. Paikka oli varsinainen turistirysä, mutta ehkä alkupeäinen henki oli kuitenkin vielä aistittavissa alueella liikuttaessa.
Loppuiltapäivästä saavuimme Chartttowniin ja hotelliin kirjautumisen jälkeen suuntasimme kaupunkiin illalliselle, jonka jälkeen kiertelimme vielä hetken kaupungilla ennen kuin lähdimme hotellille nukkumaan.
Lauantaina meillä oli vielä jonkin verran aikaa ennen kuin meidän odotettiin saapuvan s/y Vahinelle. Aamiaisen jälkeen päätimmekin vielä lähteä käymään läheisellä majakalla Point Primissä. Ajomatkaa oli hiukan oletettua enemmän, mutta käynti oli matkan arvoinen.
Majakalle päästyämme meitä odotti hylje, joka lekotteli kaikessa rauhassa majakan edustalla ja katseli meitä. Pientä pääsymaksua vastaan majakkaan sai kiivetä. Majakka on vanhin Prinssi Edwardin saaren pyöreä majakka ja se on myös saaren ainoa tiilimajakka. Muutoin ulkonäkö oli hyvin samanlainen muiden saaren ja näkemiemme pohjois-Kanadan majakoiden kanssa. Majakalta suuntasimme kohti Charlotttownin satamaa, jossa s/y Vahine oli odottamassa uutta miehistöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti