maanantai 7. kesäkuuta 2021

Viikonloppu

 Yön yli purjehdus saaristossa. Jälkeen pandemian ensimmäinen purjehdus saarisatamaan. Koneella matka mutta kuitenkin venettä hieman tunnustellen. 

maanantai 31. toukokuuta 2021

Nyt rikkoutuu vuosien hiljaiselo

FIIA:n blogi on nukkunut ruususen unta muutaman vuoden ja kirjoitukset ovat jääneet RDV 2017 purjehduksen jälkeen tauolla. Purjelaivasäätiön taholta luvattiin 2016 purjehdusta tiedusteltaessa ja pyydettäessä Vahine käyttöömme päällystön kera vuoden 2020 ARC purjehdukselle mutta 2019 meille purjehduksen varanneille ilmoitettiin, että vastoin lupausta alusta ei voitu asettaa käyttöömme. Syyksi säätiön toiminnan johtaja ilmoitti "asiakokonaisuuden, jota ei voi jakaa ulkopuoliselle". Tuolloin säätiön yksipuoleinen ilmoitus aiheutti rutosti mielipahaa mutta koronapandemia muutti lopulta kaikki suunnitelmat. 

Näillä näkymin viimeiseksi purjehdukseksi säätiön aluksillä jäi purjehdus S1492 Benalmadena - Ceuta - Madeira - Las Palmas vuonna 2019 Vahinella. Totuttuun tapaan matkaan sisältyi monenlaisia tapahtumia mm. potkuriaksenin laipan pulttien katkeaminen Madeiralta lähdön jälkeen. Syyksi osoittautui lopulta potkuriin tarttunut köyden pätkä joka esti potkurin sulkeutumisen ja pysäyttämisen purjehdittaessa. Vapaasti pyörivä potkuri katkaisi lopulta akselin laipan pultit, jotka olivat jääneet kiristämättä kunnolla Italiassa tapahtunen huollon yhteydessä. Rantautuminen laituriin tapahtui paikalle kutsutun meripelastuksen avustamana.

Tapahtuma muistutti aiemmin samana vuonna Napolin lahdella tapahtunutta ruorikoneiston ketjun katkeamista ystävämme Peer Gynt Swan veneellä. Kutsuimme ohjailukyvyttömänä apua ja saimme saaton takaisin Napoliin paikalle osuneelta suurelta hinaajalta. Napolin lahden vesillä purjehdimme mm. Caprin ja Ischian saarille ja tutustuimme kuuluisaan Pompejin kaupunkiin. Samaisella Swan veneellä olin jo viettänyt syntymäpäiviäni Korfulla Kreikan saaristossa. Siellä purjehtiessa olimme jo hieman vahingossa purjehtimassa ja rantautumassa pohjoisen naapurimaan Albanian Sarandeen. Onnistuimme välttämään tulomuodollisuudet kääntämällä veneen keulan takaisin tulosuuntaan.

Italian vesien jälkeen purjehdimme veneen myöhemmin Biskajan yli Brestiin Ranskaan josta eri vaiheiden jälkeen vene löysi kotisataman Helsingistä.

Sekä viimeinen säätiön purjehdus ja Swan purjehdukset ovat osaltani jääneet puutteellisesti dokumentoiduksi. Olisiko tullut jo pieni väsy kuvaamiseen ja kirjoittamiseen.

Viime kesän purjehdukset jäivät myös lopulta eri syin vähäisiksi lukumäärältään ja FIIA purjehdittiin ajoissa odottamaan talvea lämpimään telakointihalliin. Kuluneena sunnuntaina Marja moottoroi FIIA:n ystävänsä kanssa kotisatamaan. Eilen kävimme viimeistelemässä rikauksen ja veneen katsastus on tarkoitus saada tehdyksi tällä viikolla. Purjehdusta tullaan aloittamaan "uuden normaalin" tilanteessa. 

Jatkan tämän blogin kirjoittamista taas uusin virkein ajatuksin ja mielin.