S/Y FIDELIO: kevät 2022

Kävimme vihdoin  hakemassa keväällä uuden J70 veneen veistämöltä Les Sables d'Olonne:sta Ranskasta. Matka eteni noudattaen reittiä Vaasasta Turkuun, josta lautalla Tukholmaan ja Ruotsin halki Tanskan kautta Saksaan. Alun automatka oli pitkä mutta jaettu päivän mittaisiin etappeihin ja etukäteen tiedusteltuihin  pysähdyksiin ja yöpymisiin joten ajomatkan rasitus oli kohtuullinen. 

Matka jatkui yön jälkeen Saksasta edelleen ilman ongelmia Ranskaan Atlantin rannikolle. Veneen vastaanottaminen ja paperityöt veistämöllä sujuivat ongelmitta. Veneen kuljettamiseen ja kiinnittämiseen traileriin saimme veistämöltä hyvät ohjeet. Tarvittavia kiinnitysliinoja ja muita tarpeita olimme varanneet matkaan jo Suomesta ja puuttuvat muut tarpeet löytyivät veistämön läheltä rautakaupoista. 

Veneen vastaanottamiseen ja lastaamiseen oli varattu paikan päällä ensimmäinen viikonlopun jälkeinen arkipäivä, jonka päätteeksi matkaan lähdettiin kohti Suomea uusi vene trailerilla.

Paluumatkaan sisältyi Gentin kaunis kaupunki Belgiassa. Vaikka kaupunki on melko pieni pysähdys on vaivan arvoinen sillä kaupunki kuuluu Euroopan kulttuurikaupunkien kermaan.

'

Saksassa pysähdyimme yöpymään ennen matkaa Itämeren rantaan. Matkalla seuraavana päivänä moottoritiellä tulimme pysäytetyksi valvovan poliisin toimesta. Ongelmaksi ilmoitettiin trailerin siirtokilvet, jotka poliisin mukaan eivät olleet voimassa Saksassa. Olimme hyvässä uskossa että kilvet olisivat kelvolliset. Olihan siirron paperit kunnossa ja kilvet haettu ja noudettu matkareitti hakemuksessa ilmoitettuna katsastuskonttorista.

Poliisin ilmoituksen mukaan rikkeestä voisi olla seurauksena noin kahdeksan sadan euron sakko. Soitettuaan paikalliselle paikallisjohdolle partio ilmoitti uskovansa vakuutteluamme että olimme toimineet saamamme suomalaisen viranomaisen ohjeen mukaan ja toimineemme näin ollen hyvässä uskossa.

Suomalaisten viranomaisten tietämyksestä asiasta partio ilmaisi mielipiteensä. Saimme kuitenkin jatkaa matkaa. Oli helpotus huomata että matka ei pysähtynyt eikä lompakko keventynyt. Mitä tuossa tilanteessa olisimme tehneet ei ollut edes ajateltavissa.

Odotus Helsinkiin matkaavaan lauttaan oli satama-alueella jälleen puuduttava kokemus vaikka tästä oli jo ennestään kokemusta. Lastaaminen lauttaan tapahtui viimeisten joukossa johtuen yhdistelmämme pituudesta.

Lauttamatkan jälkeen ajo Vaasan sujui aluksi hyvän selkeän sään vallitessa mutta viimeinen tunti toi tullessaan taivaalta märkää räntälunta ja tieltä lentävää rapaa niskaamme. Matka päätyi lopulta pääosin ehjin nahoin Vaasaan ja vene jäi odottamaan kesää. Tehtäväksi ennen kesän alkua jäi vielä trailerin rekisteröinti.

S/Y FIDELIO

 S/Y FIIA saa ensi kesäksi varustamoon jäseneksi uuden veneen kun J Composites rakentaa valmiiksi J70 luokan veneen joka tulee saamaan nimen S/Y FIDELIO. Vene asetetaan Vaasalaisten naisten  muodostaman kilpailutiimin käyttöön. Tiimi tulee vastaamaan veneestä ja käyttää venettä sekä harjoitteluuun  että kilpailemiseen. Veneeseen on varattu sekä harjoitukseen että kilpailemiseen erilliset purjeet.

Vene on helppo käsitellä ja soveltuu hyvin tiimin tarpeisiin. Venettä voi siirtää trailerilla joten kilpailut Vaasan ulkopuolella on mahdollisia.  Ensimmäinen kausi saattaa kulua veneeseen tutustuessa mutta tavoitteet purjehtimiselle ja kilpailemiselle asettaa tiimi itse. Varustajan tehtävä on huolehtia että kalusto ja muut resurssit ovat kunnossa.

Viikonloppu

 Yön yli purjehdus saaristossa. Jälkeen pandemian ensimmäinen purjehdus saarisatamaan. Koneella matka mutta kuitenkin venettä hieman tunnustellen. 

Nyt rikkoutuu vuosien hiljaiselo

FIIA:n blogi on nukkunut ruususen unta muutaman vuoden ja kirjoitukset ovat jääneet RDV 2017 purjehduksen jälkeen tauolla. Purjelaivasäätiön taholta luvattiin 2016 purjehdusta tiedusteltaessa ja pyydettäessä Vahine käyttöömme päällystön kera vuoden 2020 ARC purjehdukselle mutta 2019 meille purjehduksen varanneille ilmoitettiin, että vastoin lupausta alusta ei voitu asettaa käyttöömme. Syyksi säätiön toiminnan johtaja ilmoitti "asiakokonaisuuden, jota ei voi jakaa ulkopuoliselle". Tuolloin säätiön yksipuoleinen ilmoitus aiheutti rutosti mielipahaa mutta koronapandemia muutti lopulta kaikki suunnitelmat. 

Näillä näkymin viimeiseksi purjehdukseksi säätiön aluksillä jäi purjehdus S1492 Benalmadena - Ceuta - Madeira - Las Palmas vuonna 2019 Vahinella. Totuttuun tapaan matkaan sisältyi monenlaisia tapahtumia mm. potkuriaksenin laipan pulttien katkeaminen Madeiralta lähdön jälkeen. Syyksi osoittautui lopulta potkuriin tarttunut köyden pätkä joka esti potkurin sulkeutumisen ja pysäyttämisen purjehdittaessa. Vapaasti pyörivä potkuri katkaisi lopulta akselin laipan pultit, jotka olivat jääneet kiristämättä kunnolla Italiassa tapahtunen huollon yhteydessä. Rantautuminen laituriin tapahtui paikalle kutsutun meripelastuksen avustamana.

Tapahtuma muistutti aiemmin samana vuonna Napolin lahdella tapahtunutta ruorikoneiston ketjun katkeamista ystävämme Peer Gynt Swan veneellä. Kutsuimme ohjailukyvyttömänä apua ja saimme saaton takaisin Napoliin paikalle osuneelta suurelta hinaajalta. Napolin lahden vesillä purjehdimme mm. Caprin ja Ischian saarille ja tutustuimme kuuluisaan Pompejin kaupunkiin. Samaisella Swan veneellä olin jo viettänyt syntymäpäiviäni Korfulla Kreikan saaristossa. Siellä purjehtiessa olimme jo hieman vahingossa purjehtimassa ja rantautumassa pohjoisen naapurimaan Albanian Sarandeen. Onnistuimme välttämään tulomuodollisuudet kääntämällä veneen keulan takaisin tulosuuntaan.

Italian vesien jälkeen purjehdimme veneen myöhemmin Biskajan yli Brestiin Ranskaan josta eri vaiheiden jälkeen vene löysi kotisataman Helsingistä.

Sekä viimeinen säätiön purjehdus ja Swan purjehdukset ovat osaltani jääneet puutteellisesti dokumentoiduksi. Olisiko tullut jo pieni väsy kuvaamiseen ja kirjoittamiseen.

Viime kesän purjehdukset jäivät myös lopulta eri syin vähäisiksi lukumäärältään ja FIIA purjehdittiin ajoissa odottamaan talvea lämpimään telakointihalliin. Kuluneena sunnuntaina Marja moottoroi FIIA:n ystävänsä kanssa kotisatamaan. Eilen kävimme viimeistelemässä rikauksen ja veneen katsastus on tarkoitus saada tehdyksi tällä viikolla. Purjehdusta tullaan aloittamaan "uuden normaalin" tilanteessa. 

Jatkan tämän blogin kirjoittamista taas uusin virkein ajatuksin ja mielin.

 

R1374 Sept Iles - St. Anna des Monts

Maanantaiaamuna suuntasimme vihdoin taas merelle. Sunnuntaina isoimmat alukset olivat jo nostaneet ankkurit ja lähteneet merelle. Erityisen vaikuttava oli Chileläisen Esmeraldan lähtö. Miehistö seisoi kansilla riveihin järjestäytyneinä, puhallinorkesteri kajautti Esmeraldan marssin (tai näin ainakin oletimme ensimmäisestä kappaleesta) ja koko parisatapäinen miehistö lauloi komeasti. Laiturille oli koontunut satapäinen yleisö seuraamaan lähtöä ja aplodeja riitti. Marsseja ja laulua kaikui niin kauan kunnes alus oli kuulomatkan ulkopuolella. Siinä riitti katsojille sekä silmänruokaa että kaunista kuultavaa.

Meillä oli kohteena St. Anne des Monts, jonne suuntasi meidän lisäksemme kaksi muutakin alusta, latvialainen Spaniel ja saksalainen Regina-Germaine. Alkumatkasta meillä oli toisiin aluksiin näköyhteys, mutta jossain vaiheessa se katosi. Nostimme purjeet pian satamasta lähdettyämme ja suuntasimme kohti etelää. Tuuli ei ollut parhaasta mahdollisesta suunnasta, mutta purjehduksesta nauttivat kaikki veneessä olevat. Jossain vaiheessa loppuiltapäivästä kapteeni laski, että tulevat virtaukset ja ennustttu tuulen suunnan muutos olivat sellaiset että jos aiomme saman vuorokauden aikana ehtiä perille, meidän oli pakko ottaa taas konevoimat käyttöön. Taas siis laskettiin purjeet alas peltigenualla jatkettiin matkaa. Ilta oli kuitenkin mitä hienoin, joten nautimme matkasta myös koneella ajettaessa. Illallinen nautittiin merellä ja saavuimme perille illan jo pimettyä. Matkaseurallamme ei ollut ihan yhtä onni. Saksalaisveneeseen oli tullut konerikko ja he olivat latvialaisveneen hinauksessa. Vastatuuli ja virtaukset hidastivat matkaa ja he tekivät matkaa vajaan kolmen solmun vauhtia. Satamassa 'varasimme' heille paikat ja heidän saapuessa yöllä kello kolmen aikaan, veneemme perämies oli yhden miehistömme jäsenen kanssa avustamassa hinausyhdistelmää laituriin.

R1374: Riviere au Renard -Sept Iles

Parin vuorokauden purjehduksen jälkeen vene kaipasi taas hiukan perushuoltoa, joten torstaiaamuna oli ohjelmassa siivousta ennen kuin lähdimme tutustumaan sataman palveluihin ja lähialueeseen muutoinkin. Illan suussa lähdimme kohti seuraavaa kohdetta, joka oli RDV ohjelman mukainen Sept Iles. Vuorovesi ja virtaukset hidastivat matkan tekoa melkoisesti ja suunnitellusta saapumisajasta myöhästyttiin useita tunteja. Tuulen suunta ei antanut aihetta nostaa purjeita, joten koko matka taittui konevoimin. Sept Ilesissä meitä oli vastassa RDV:n yhteyshenkilö, joka piti meistä hyvää huolta koko sen ajana kun olimme satamassa. Ohjelman mukaan olisimme täällä muutaman päivän, joten ohjelmaan mahtui hyvin mm. pyykinpesu, johon olikin hyvät mahdollisuudet läheisessä armeijan tukikohdassa, jonne meille oli järjestetty sekä suihkut että pyykinpesumahdollisuudet.

Suhteellisen pieni kaupunki oli varsin pian nähty, varsinkin kun lauantaina vuokrasimme polkupyörät, joilla pääsi kaupungin päästä päähän mukavan nopeasti.

R1374: Souris - Riviere au Renard

Tiistaina lähdimme aamupäivällä Sourisista ensin itään ja Prinssi Edwardin saaren itäkärjen kierrettyämme kohti länttä. Tavoitteena oli purjehtia saaren pohjoispuolitse mantereelle. Aluksi purjehdimme mukavasti purjeilla, mutta jonkin verran itäkärjen ja kurssin muuttumisen jälkeen tuulen suunta alkoi olla sellainen, että matkaa jatkettiin konevoimin. 

Matkaa tehtiin kaikkiaan yli 220 merimailia ja satamaan saavuttiin myöhään keskiviikkoiltana. Matkalla tehtiin muutamia valas- ja hyljehavaintoja ja kävimme myös ihailemassa kalliomuodostelmia Roche Percessä. Tässä kohtaa oli myös mukavia tuulia, joten pääsimme jonkin matkaa purjehtimaankin ja mikäs sen mukavampaa kuin aurinkoisessa säässä purjehtiminen. Muutoin matka oli koneella eteenpäin puksuttamista ja vahtivuorojen mukaista ruuanlaittoa ja merivahtia vuoron perään.