Kaiken kaikkiaan vierailu oli miellyttävä kokemus. Siinä tuli hyvin esille täällä monessa paikassa näkyvä tarinan kerronnan perinne. Oppaamme Paul ikäänkuin jutusteli ja samalla kertoi yli vuosisadan takaisista tapahtumista ja toi tarinaan näkökulmaa mainitsemalla useita ajan henkilöitä nimeltä ja kertomalla kuinka heidän tarinansa jäljet jossain vaiheessa ovat kadonneet 'uuteen maailmaan' eli Atlantin länsipuolelle. Oppaan kyky huomioida yleisö saa täydet 10 pistettä.
Olimme optimistisesti olettaneet, että huhtikuun lopun sää olisi Dublinissa Vaasaa keväisempi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan päivät ovat yhtä viileitä kuin Suomessakin. Jos aurinkoa ei ole, niin pipo ja hanskat ovat paikallaan. Kaupunki on kuitenkin pääosin sen verran matalaa, että aina löytyy kadun toinen puoli jolle aurinko paistaa. Ja jos tulee liian kylmä, voi poiketa lämmittävällr Irish coffeelle johonkin lähistön pubeista. Niitähän täällä tuntuu riittävän.
Museoaluksella vierailun jälkeen tutustuimme kaupunkiin kävellen. Illalla on tarkoitus tutustua edelleen paikalliseen pub- ja trubaduurikulttuuriin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti