S1307 Malt Trail: Crinan - Oban

Crinanista lähdettiin aamulla matkaan kohti Obania. Oban on pieni kaupunki, jonka keskustassa on mikäs muu kuin viskitislaamo. Koko matka ajettiin koneella melkoisessa vastatuulessa ja paikoin kovassakin virtauksessa. Alkumatkasta virtaus oli niin kova, että se vei venettä taaksepäin. Päivän mittaan nähtiin muutama muukin purjevene, joten ei niitä ihan pelkästään rannassa täällä pidetä.

Obaniin saavuimme klo 14.00. Tällä kertaa ei tarvinnut laskea ankkuria, vaan kiinnityimme poijuun. Juuri ennen kuin lähdimme dingillä rantaan kuului radiosta hätäkutsu. Alus oli ohjailukyvyttömänä merellä ja aluksessa viisi henkilöä. Paikka ei ollut kaukana meidän sijainnista ja matkalla kohti kaupunkia näimmekin kun paikallinenmeripelastus lähti laiturista merelle. Ehkä juuri tätä alusta auttamaan? Pieni tutustumiskäynti kaupungilla ja varasimme myös tislaamokierroksen seuraavalle päivälle (Hannu ja kolme muuta oppilasta Vahinelta).

Kiipesimme myös läheiselle kukkulalle, jonka päällä oli torniksi kutsuttu rakennelma. Sieltä olikin hienot näkymät kaupungin ja kaupunginlahden yli.

Paikallisessa rantakadun ravintolassa nautittiin llallinen, jonka jälkeen siirryttiin takaisin Vahinelle ja nukkumaan. Tänä yönä ei ollut yövahteja, joten saimme nukkua aamun aamiaskutsuun saakka.

S1307 Malt Trail: Port Ellen, Islay - Crinan

Port Ellenin kylä ei ole suuren suuri, vaan pikeminkin pätkä kylätietä jonka varresta matkaaja löytää hotellin, pari kauppaa, bistron ja muutaman majatalon. Matkaillijoita paikalle kuljettaa lautta, jonka satamaa vartioi maailmansodissa kaatuneille oman kylän skottisotureille omistettu muistomerkki. Kadun reunassa rannassa on pieni lahjoitusvaroin perustettu puisto tai oikeastaan pikkuruinen ruohokenttä somisteineen.

Niin kuin pienissä kylissä on satoja vuosia jo tehty, myös ventovierasta vastaantulijaa tervehditään. Kyläläisen katse on rehellinen, tutkivan utelias muttei kuitenkaan tungetteleva. Pienen kaupan tiskin takana jo hyvää vauhtia harnaantuvan rouvakaksikon puuhailu ja hyväntahtoinen keskinäinen jutustelu näytti ja kuulosti kovin herttaiselta. Koko kylässä oli kiireetön, leppoisa ja ajaton tunnelma.

Aamupalan jälkeen soitettu taksi hakee meidät laiturilta ja ajaa lähimmälle tislaamolle. Laphroaigin vuonna 2015 kaksisataa vuotta täyttänyt tislaamo on tunnettu paitsi viskistään myös erinomaisesta markkinoinnistaan. Myös meidän joukossa oli kaksi viskinystävää joilla oli tislaamon myyntikampanjan tuloksena hankittu hallintaoikeus neliöjalan palaan turvemaata. Tuosta oikeudesta he saivat hallintaoikeutta osoittavan sertfikaatin ja opastetun käynnin "tiluksillaan". Tislaamon viskejä sai maistaa edellistä tislaamoa jo astetta prameammassa vierailijakeskuksessa. 

Paluumatka satamaan kesti jalan noin puolituntia. Sataman ja tislaamon välin voi taittaa myös bussilla. Kahdeksan henkilön taksimatka oli kuitenkin edullisempi kuin kaikkien matka bussilla. Edullisin tapa oli tietenkin kävellen joka oli hyvässä säässä laiduntavia lampaita seuraten oikein rentouttavaa. 

Port Ellenin satama jäi iltapäivän alussa taaksemme ja nostimme purjeet kirkkaassa mutta edelleen kovin viileässä säässä. Matka jatkoi kohti läntisen ylämaan pääkaupunkia Obania. Iltapäivä ei tulisi riittämään periile pääsemiseen joten yöksi välille oli suunniteltu ankkuroituminen pienen Crinan kanavan suulle. Matkalla reippaassa tuulessa purjehtimisesta tuli vahtien kesken leikkisä kilpailu.  Alle kuuden solmun vauhteja ei katsottu hyvällä. Crinaa lähestyttäessä Juran salmen virtaukset näyttivät voimansa. Vesi kuohui pinnastaan kosken lailla ja pyörteitä, akanvirtoja sekä virran muovaamia vaahtopalloja ilmestyi aluksen molemmille puolille. Vahva virta hankaloitti myös ohjausta mutta Vahineen mastoihin avattiin loputkin purjeet työnsivät alusta vasten virtaa. Crinaan ankkurointi yöksi onnistui toisella yrittämällä ja miehistö siirtyi nauttimaan ansaitut oluet rantahotellin pubiin. 

S1307 Malt Trail: Bunnahabbainn Bay - Port Ellen

Edellisen illan vierailu Bowmoren kylässä ei painanut eikä väsymystä tunnettu kun olimme kaikki aamulla ankkuripaikkamme edessä rannassa olevan tislaamon sisäpihalla valmiina opastetulle kierrokselle. Edellisen illan vierailu oli onnistunut Keithin kuljettaessa meidät Bowmoren kylän hotelliin jossa ilstuimme yhdessä iltaa hotellin baarissa jota pitivät isä ja poika, molemmat nimeltään Peter. Heistä nuorempi onnistui tilaamaan meillle myös paluukyydin joskin sen saaminen varmustui vasta pitkän soittokierroksen jälkeen.

Bunnahabbain tislaamolle oli mahdollista tehdä kolme eri kestoista kierrosta joista meille riitti tunnin vakiokierros kahden tuotteen maistelulla. Kierroksen ja maistelun jälkeen teimme vielä ostoksia pienessä mutta tislaamon tuotteilla hyvin varustellussa kaupassa. Palasimme tyytyväisinä Vahinelle, nostimme ankkurin ja käänsimme aluksen samalle reitille takaisin josta olimme edellisenä päivänä tulleet. C vahdin vuoro oli aloittaa tuulen puuttuessa moottorointi. Pian lähdön jälkeen ihmettelin iPadin navigointiohjelman näyttöä ja aluksen etenemistä sillä näytti siltä että emme liikkuneet laisinkaan. Pian myös päällikkö vahvisti että salmessa oli niin kova vuorovesivirta että moottoriin asetetut eivät saaneet alusta voittamaan virran voimaa. Vahti oli myös alkanut ihmetellä kun tislaamo oli edelleen laivan sivulla. Matka alkoi taittumaan vasta kun kierroksia lisättiin ja salmesta haettiin kohtaa jossa virtausta olisi vähemmän.

Päivä oli poutainen ja aurinko paistoi kun sivuutimme Islayn saaren rannalla olevat Ardbegin,  Lagavulin ja Laphroaigin tislaamot. Port Ellenin satamaan saavuimme iltapäivän puolessa välissä ja kiinnityimme pienen satamalahden reunalla oleva pienvenemarinan laiturin päähän. Pian päällikkö ja perämies totesivat että kiinnityspaikassa ei tulisi välttämättä vettä riittämään vaan alaveden koittaessa olisimme pohjassa kiiinni. Jälleen kerran kunnollisia laitureita oli vähän tarjolla joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi yksi vuorolaivan laiturin sivuista. Laituri oli korkea ja Vahineen siirtyminen ja sieltä pois tapahtui terästikkaita pitkin mutta paikassa riitti kuitenkin vettä kölin alle myös alavedellä. Sataman tuntumasta löytyi myös rakennus jossa oli suihkut. Iltaruokailuun kylän hotellin ravintolaan pääsimme kaikki näin suihkun raikkaina. 

S1307 Malt Trail: Dun Laghoire - Bunnahabbainn Bay, Islay päivä 2

Vahdillemme osui yön pimeimpien tuntien aika kahdesta viiteen. Purjehdus sujui ilman ongelmia mutta väsymys painoi ja vahdin pättyminen oli tervetullutta. Aamiaiselle herättiin kuitenkin normaaliin tapaan ja tiskin jälkeen päivän lounaan, tomaattikeiton valmistamiseen. Päivän mittaan tuuli ja aallokko alkoivat voimistua niin että Port Ellenin sataman  suojattomuus alkoi tulla ongelmaksi. Iltapäivän alkuun päällikkö ilmoitti matkasuunnitelman muutoksen. Vahine suunnattiin hakemaan suojaa Islayn ja Juran välisestä salmesta ja sen mahdollisista satamista ja ankkuripaikoista.

Salmen suojaan päästyämme yritimme ensin löytää laituripaikkaa Port Askaig nimisestä yhteysalusten satamasta tuloksetta. Ensimmäinen näkemämme saaren yhdeksästä tislaamosta, Caiol Ila, oli edessämme rannalla mutta mitään pääsyä rantaan meillä ei ollut. 

Jonkun matkaa eteenpäin oli rannalla paremmin suojaa tarjoavan lahden reunalla toinen tislaamo. Laskimme pienelle lahdelle ankkurin ja aloimme etsiä Karibialla kannen alle pakattua kumivenettä. Veneen etsimiseen, kasaamiseen ja etenkin perämoottorin käyntiin saamiseen meni paljon aikaa. Ensimmäinen ryhmä onnistui rantaumaan vasta päivällisen jälkeen.

Nyt alkoi purjehduksen todellinen seikkailuosuus. Ensimmäisenä rantaan ehtineet kohtasivat täysin sattumalta paikalle ajaneen Keithin joka oli lainannut kaverinsa turistikierroksiin tarkoitettua minibussia. Hän oli itsekin saarella kiertelemässä turistina vaikkakin toimi oppaana Edinboroughista käsin ajetuilla kierroksilla myös saarella. 

Tislaamo oli jo kiinni mutta tislaamosta ulos kävellyt työntekijä tuli tervehtimään kapteenia. Hän toi myös lasin viskiä ja kertoi tutustumiskierroksen avautuvan aamulla kymmeneltä. Kaiken pällle Keith lupautui ajamaan meidät kaikki lähimpään kylään Bowmoreen jonne oli reilun puolen tunnin ajomatka. Tuskin olimme uskoa tuuriamme. Pääsisimme maistamaan kylällä toimivan kylän nimeä kantavan tislaamon tuotteita. 

S1307 Malt Trail: Dun Laghoire - Bunnahabbainn Bay, Islay

Vihdoin olimme valmiita purjehtimaan ulos merelle. Edellisenä päivänä tuuli oli puuskissa puhaltanut jopa parinkymmenen metrin nopeudella ja oli edelleen aamulla reilusti nopeudeltaan yli kymmenen metriä ja purevan kylmää.  Päivä valkeni kuitenkin poutaisena ja aloitimme oman vahtivuoron valmistamalla aluksen päällystölle ja oppilaille aamiaisen. Saimme vahdit ja majoitusjärjestyksen edellisenä päivänä päälliköltä Karilta. A vahtiimme kuului nyt Marja, Hannu ja Juha. Aamiaiseksi keitettiin kattilallinen puuroa sekä kahvi, tee ja tarjolle asetettiin leipää. Niin tuttua ja turvallista rutiinia jo aiemmilta purjehduksilta. Loma alkoi todellla kun köydet irroitettiin laiturista ja alus suuntasi päällikön ja perämiehen johtamana ulos sataman aallonmurtajien suojista kohti Irlannin merta.

Epäilykset maston sisään katkenneen nostinköyden aiheuttamista mahdollisista ongelmista isonpurjeen nostossa eivät onneksemme käyneet toteen vaan Vahine sai mastoon purjeensa ja pian kuljimme tuuli aluksen paapuurin lanteella reipasta seitsemää solmua auringon paistaessa kohti Skotlantia. A vahti sai aloittaa merivahdin ja pian saimme vuorollamme molemmat, Marja ja Hannu, tarttua Vahinen ruoriin ja tuntea omaa venettämme suuremman aluksen vakaan käynnin. Muut vahdit totuttautuivat kannella aallokkoon. Vielä vaikuttl siltä että kukaan ei olisi ollut sairastumassa meritautiin. Jaana viritti toiveikkaasti Karin kanssa vieheen pyytämään lounaskalaa. Jos saalis tarttuu matkalla syöttiin jää vielä haasteeksi saada saalis veneeseen sillä kalan nostamiseen tarvittavaa koukkua ei löytynyt huolellisen etsinnän jälkeenkään kalastajille.

Merivahtimme päättyi puolen päivän hetkellä ja pääsimme nauttimaan B vahdin valmistamaa salaattilounasta.  Pian lounaan lälkeen tuuli tyyntyi ja aluksen moottori käynnistyi. Koetimme lepäillä ennen seuraavaa vuoroa jolloin valmistaisimme päivällistä. 

Päivällisen jälkeen merivahtimme aikana keulan eteen ilmestyivät matkan ensimmäiset delfiinit. Matka jatkui kevyessä tai olemattomassa tuulessa väliin purjen, väliin konevoimin. 

S1307: Dun Laghoire

Jätimme Dublinin taaksemme ja palasimme tutuksi käyneellä junalla Dun Laghoireen. Olimme puolen päivään aikaan viimeiset oppilaat jotka saapuivat alukselle. Osa oppilasta oli yöpynyt useamman päivän satamakaupungissa ja osa oli saapunut edellisen päivän aikana joko alukselle tai sataman yläpuolen hotelleihin.

Iltapäivän aikana osa oppilaista järjesteli alusta lähtökuntoon ja osa hankki kaupungin marketista matkan ensimmäisen osuuden ruokatavarat. Korjaustöistä hankalin oli ison purjeen katkenneen nostimen uusiminen johon tarttui rohkeasti oppilaista Ilari. Korjaus tapahtui isomaston huipusta käsin. 

INautimme illallista vielä yhdessä rannan ravintolassa ja kävimme lepäämään ja odottamaan lähtöä merelle. 

S1307: Dublin, päivä 3

Aamiaisen jälkeen lähdimme junalla kohtaamaan Dun Laghoiren satamaan edelliseltä Azorien Hortasta paluun tehneen Vahinen ja sen miehistön. Löysimme marinasta Peten ja Pertsan ja pari edellisen legin oppilasta. Veneellä tehtiin vielä huolto- ja korjaustöitä joten emme jääneet pitkäksi aikaa vierailulle vaan jätimme muutaman matkatavaran ja teinme paluun kaupunkiin. 

Myöhäistä lounasta nautimme tsekkiläisessä ravintolassa ja odottelimme  kiireettä kaupunkiloman viimeisen vierailukohteen Guinness Storehouse vierailun alkamista. Kohteeseen siirryimmre kävellen aivan kuten olimme tehneet muinakin päivinä viikonlopun aikana. Vain aamun matkustamiseen käytinme paikallisjunaa.

Guinnessin turistipyydys oli valtaisa rakennus johon oli rakennettu kaikkiin aisteihin vetoava suuri näyttelykokemus.  Kierroksen palkintona oli lipunhintaan sisältynyt pintti olutta jonka nautimme rakennuksen katolla rakennetussa näköalaravintolassa. Suureellinen ja ehkä hieman hämmentävä elämys. 

Paluureitillä poikkesimme vielä Braven Head pubissa jossa istuimme parin juoman verran yhdessä Vahinen miehistön kanssa. Heillä oli edessä paluu Suomeen ja meillä oli edessä purjehdus Skotlantiin uuden miehistön kanssa.