maanantai 5. maaliskuuta 2012

Iles des Saints - Saba

Saban saarelle oli purjehdusretken pisin legi, 140 merimailia. Veneen vahtijärjestelyt sujuivat jo rutiinilla ja vahtien kesken syntyi jo pientä kilpailua siitä mikä vahti pitää parasta vauhtia yllä.

 Iles des Saints - Saba
Lähtöaika : 2.3.2012 14.21
Saapumisaika: 3.3.2012 11.03
Matka: 149.0 NM
Matka-aika: 20h 41min
Keskinopeus: 7.2 solmua
Maksiminopeus: 10.0 solmua

Tuuli nousi välillä yön aikana aina 14 sekuntimetriin saakka mutta heikkeni saarien suojassa. Matkan varrelle jääneiden saarien yllä oli myös sade- ja ukkosrintamia jotka toivat hetkittäisiä piiskasateita merivahtien niskaan.

Saban saari on jyrkkärantainen ja tarjoaa hyvin vähän suojaisia ankkuripaikkoja. Ladder Bayn ankkuripaikka on yksi harvoja joista löytyy poijuja joihin kiinnittyä.. Ankkuripoijujen ympärillä on sukellukseen tarkoitettuja poijuja joihin voi kiinniittyä vain tilapäisesti sukelluksen apuveneillä.
Saari on ulkoa mereltä tarkasteltuna vähemmän houkutteleva. Saaren huippua tuntui ympäröivän kaiken aikaa pilvet  ja eroosion syömät rantavedet olivat paikoin matalat ja kiviset.Saaren jyrkkäreunaisia rantojen suojassa on kuitenkin kuvauksellisen kaunis luonto ja saaren rantavedet ovat erittäin hyviä sukelluskohteita. Heti saarelle tultaessa Suunnittelimme tekevämme saaren sisäosaan patikkaretken sekä käyttää aikaa snorklaukseen. Ajanpuutteen vuoksi kaikkea ei kuitenkaan ollut mahdollista tehdä vaan osaryhmästä lähti saaren sisäosiin ja suunnitteli lähtevänsä lyhyelle kauppareissullle ja myöhemmin sukeltamaan. Saareen siirtymistä vaikeutti myös korkea aallokko ja puuskatuulet ja Oskari palatessaan ilmoitti ensimmmäisen rannalle siirtyneet ryhmän kastuneet matkalla. Loppumiehistö koetti siirtyä yhtenä ryhmänä rantaan mutta ajatuksesta oli luovuttava matkan puolessa välissä korkeaksi nousseen ristiaallokon vuoksi. Kaupparyhmä pieneni vain muutamaan lähtijään ja loput jäivät alukselle valmistautumaan sukeltamaan tai lepämään.

Kuvaaja: Jaakko Rintamäki
 Lähdimme Marja, Hannu ja nuorempi Jaakko yhdessä dingillä Ladder Bayn pohjoisrannan riutalle sukeltamaan.Sukeltaminen Ladder Bayn vesissä oli upea kokemus. Kalliorannassa oli sekä luolamaisia muodostelmia että vedenalaisia riuttoja joiden ympärillä oli runsaasti sekä kaloja että eri runkokuntia ja sienieläimiä. Värikkäät papukaijakalat, suuret meriahvenet ja monet muut lajit kansoittivat rantavesiä. Vedessä oli aalloista aiheutuvaa pystyliikettää jonka vuoksi riutan päällä sukeltamisessa piti olla varuillaan.


Kuvaaja: Jaakko Rintamäki
 Jonkun verran Ladder Bayn pohjoistapuolta suojaavan niemen takaa riutoille tuli myös virtausta jota vastaan joutui uimaan riuttaa kiertäessä.Alueelle tuli myös toinen ryhmä ankkuripaikalle kiinnittyneestä superjahdista. Sukeltajat kyselivät olimmeko nähneet kilpikonnia. Ensimmäisen sukelluksen aikana emme nähneet mutta jo toisella kerralla Jaakkko pääsi kilpikonnan jäljille. Sen verran ujo konna oli että kun Jaakko nousi hetkeksi pintaan oli se jo uinut uudestaan piiloon riutan suojiin.

Tunnit riutalla kuluivat nopeasti ja pian oli aika lähteä hakemaan saareen tutustumaan ryhmää. Ryhmä oli siirtynyt taksilla rannan satamasta ylempänä olevalle kylälle josta oli vielä tarkoitus patikoida ylös vuoren huipulle. Ylös vuorelle vievälle patikkareitille oli lopulta eksynyt vain Juha ja Henri. Heidän epäonnekseen huippu oli ollut pilvien ympäröimä ja näkymää huipulta alas merelle ei vuorelta tällä kertaa ollut tarjolla. Itse patikointi oli kuitenkin mukavan reipasta harjoitusta ja joitan huipulta otettuja valokuvia saimme nähtäväksi vaikka kaikki eivät vuorelle noussetkaan. Patikkaryhmä noustessa vuorelle kaupparyhmä oli onnistunut täydentämään ruokatarvikkeita niin että viimeisen yhteisen illlallisen valmistusaineet oli saatu hankittua. Illalliseksi nautittiin Jerk tahnassa kypsennettyjä jättikatkarapuja jotka maistuivat paremmille kuin mitä rantojen ravintoloista tarjotut kreolimenuut olivat saarilla tarjonneet. Vauhtikilpailun voittajaksi julistettiin kakkosvahdin Juha, Marja ja Noora.
Päivä kului saaren rannan tuntumassa ankkurissa nopeasti ja pian ilta kääntyi yöhön ja koko matka kohti viimeisen purjehduspäivän aamua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti