Matka alkoi purjeet ylhäällä tuulen kirittäessä Aquilan mukavaan kuuden solmun nopeuteen. Ennen puolta yötä Vaasan Majakka oli jo ohitettu, ja vene jätti Rönskäriä taakseen, kun Jaatiset yksi kerrallaan siirtyivät vapaavahtiin kannen alle. Aquilan salongista löytyi mukavasti sohvalta tilaa makuupussille. Nukkumatin etsintä saattoi alkaa. Kirjoittajan unet jäivät kuten usein ensimmäisen vapaavahdin aikana kevyiksi, mutta olo oli kuitenkin riittävän virkeä kansivahdin jälleen alkaessa. Veneen omistajien ansaittu lepovuoro osui hetkeen, jolloin vielä aiemmin vireänä pysyttäytynyt tuuli loppui auringon laskettua jättäen vain aiempien päivien tuulen nostattaman mainingin. Veneen uudehko moottori sai ottaa tehtäväkseen viedä matkaa eteenpäin.
Tällä kertaa pinnan sijasta ruori kädessä. |
Jaatisten öinen kansivahti ei sisältänyt mainittavia tapahtumia. Aamua kohti puheet vain vähenivät väsymyksen ottaessa otettaan vahdeista. Vuoroa piristi lämmin pussikeitto ja pala leipää. Ennen vuoron päättymistä tuuli heräsi auringon nousun myötä uudelleen ja nostimme purjeet seuraavan vahdin seuraksi. Marjan jäädessä vielä kannelle kömmin peräpunkkaan, josta heräsin moottorin jarruttaessa pakilla veneen kiinnittyessä ÖSS:n polttoainelaituriin.
Siirsimme hieman tavaroita Fiian kannelle, tankkasimme polttoainetta ja siirryimme yhdessä kaupungin laituriin, jossa nautimme yhteisen aamiaisen.
Kuva: Maarit Suhonen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti