16.12. Tobago Cays

Barbadokselta lähdettiin maanantaina iltapäivällä tankkien ja ruokavarojen täydennyksen jälkeen. Speightstownin ruokakaupoista saatiin hyvin täydennystä ruokavaroihin ja Helenan hedelmäverkotkin olivat taas täynnä banaaneja, appelsiineja ja omenoita. Tuoreet hedelmät olivat ehtineet loppua jo viikkoja aiemmin koska Cap Verdeltä niitä ei ollut saatu juuri tädennettyä.

Tätä ennen olimme viettäneet aamupäivän tutustuen Speightstowniin. Kävelimme Port St. Charlesin satamasta hiekkarantaa pitkin kaupunkiin, joka on Barbadoksen toiseksi suurin. Koko saarella asukkaita on muutama sata tuhatta, joten mistään suurkaupungista ei toki ole kyse. Kaipungin pääladun varrelta löytyi vaatekauppoja, supermarket ja apteekkeja. Vierailimme myös Arlington Home Museumissa, jossa esiteltiin paikallisten käsitylöläisten ammatteja ja töitä. Ostosten jälkeen pysähdyimme nauttimaan oluet varjoisalle terassille ennen kuin jatkoimme matkaa etsimään ruokapaikkaa.

Kuljimme pääkadun vartta takaisin satamaan päin ja tutkimme huolella eri ruokapaikkojen ruokalistoja. Päädyimme Fiaherman's Pub & Grubiin, jossa kolkkahattuinen sisänheittäjä esitteli meille Bajan-buffeen vaihtoehtoja. Buffeest sai valita eri ruokalajeja ja lasku määräytyi sen mukaan mitä oli lautaselleen ottanut. Hinta oli kohtuullinen ja ruoka hyvää. Tunnelman täydensi katetun terassin kupeeseen lyövät aallot, joista silloin tällöin muutama pisara lensi melkein pöytään saakka. Ruokailun jälkeen alkoikin olla jo aika palata Helenalle ja valmistautua liikkeelle lähtöön.

Uusi kohteemme oli Tobago Cays Maríne Park, jonne matkaa oli reilut 100 mailia. Tuulta oli varsin vähän ja matkan tekoa autettiinkin koneella melkein koko ajan. Aamulla ohitimme Sail rockin, joka on yksi maailman parhaita syväsykellus paikkoja. Moni halusi tulla kuvatuksi ruoriss Sail rockin näkyessä taustalla.
Tobago Cays näkyi jo ja pian aamiaisen jälkeen olimmekin jo ankkurissa riuttojen ja saarten ympäröimällä ankkuripaikalla. Viereisillä saarilla voi piraattielokuvien ystävä bongata kuvauspaikkoja, sillä ankkuripaikalta oli suora näkymä saareen, johon merirosvot hylkäsivät kapteeni Jack Sparrown Disneyn elokuvassa Pirates of Caribian. Merirosvojen aluksia ei muutoin enää näkynyt vaan ankkurissa ja poijuissa kellui kirjava joukko purjeveneitä eri maailman kolkilta. Seassa sukkuloi paikallisten pienveneitä, joista oltiin valmiina myymään niin paitoja, savukkeita kuin illallisia lähisaaressa. Paikallinen Mr. Fabulous tulikin heti Helenan kylkeen ja ryhdyimme tekemään kauppoja hummeri-illallisesta. Hänen ystävänsä Mr. Quality saapui myös kohtapuoliin myymään T-paitoja.

Päivän ohjelmassa oli uimista ja sukeltelua. Läheisen saaren kupeessa oli uimaranta, jonka läheisyydessä asustelii kilpikonnia. Näitä kävimme tarkkailemassa snorkkeleiden ja uimalasien kanssa. Tämän jälkeen suuntasimme dingin kohti riuttoja, joilla snorklatessa näki paljon erilaisia kaloja ja riuttakasveja. Kymmenittäin eri kalalajeja vietti aikaa riuttojen vierellä ja päätyi innokkaiden sukeltajiemme tallentamaksi kuviin ja videoihin. Muutamat näkivät myös hiekkapohjalla matkaavia rauskuja. 

Lounaaksi oli järjestetty burgereita, joita kukin sai lämmittää oman aikataulunsa mukaan. Kello viiden aikaan siirsimme Helenan illallispaikan lähelle ja siirryimme dingeillä rantaan nauttimaan hummeri-illallista. Mr. Fabulous ei pettänyt lupauksiaan vaan kolmekymmentä euroa henkilöltä maksanut illallinen oli runsas kaikkine tarjottuine kasviksineen ja suurine puolitettuine hummereineen. Pöytiin asetetut kynttilät ja puihin ripustetut valot valaisivat illlastavia seurueita, joita oli rantaan kokoontunut useista veneistä. Aiemmin päivällä samalla paikalla oli lounasta nauttinut suuri seurue ankkurissa olleesta Royal Clipper raakatakila-aluksesta. Illallisen päätyttyä Mr. Fabulous kuljetti veneellään kaikki takaisin kuunarille. Yön ohjelmassa oli purjehdus St. Lucian saarelle ja matkaan lähdettiin vajaa tunti Helenalle saapumisen jälkeen.